Niin sitä mentiin ja siirrettiin kelloja kesä aikaan. Ja tuntuu linnutkin siirtyneen kevät aikaan. Nähtynä ainakin hanhia, kurkia, töyhtöhyyppiä, kiuruja ym. Käytiin anoppia morottamassa Tampereella. Päästiin koirapuistoon painimaan lähes saman ikäisten lajitoverien kanssa. Samalla kävimme Lielahtikeskuksessa harjoittelemassa rauhoittumista ja julkisilla paikoilla oloa. Hienosti Retro tuntuu pärjäävän. Ohjaajalla taitaa olla hieman kehittymisen varaa. Sessiot voisivat olla myös vähän lyhempiä (tämä kesti noin 25min.). Hieman tuntuu koira turhautuvan lopussa. Myös tuo kuvaus, ohjaus, reenaus ja kirjojen palautus ei kyllä ole hyvä yhdistelmä. Hieman häiritsee keskittymistä tuollainen monimutkainen toiminta. Mutta kaiken kaikkiaan loistavaa reeniä kummallekkin.
Sunnuntaina myös ilmaisu rupesi menemään onnistuneesti. Olen yrittänyt kiinnittää huomiota eleettömyyteen. Silti tulee höpistyä koiralle harjoituksen aikana kuitenkin. Siitä pitää päästä eroon.
Palkan annossa saisi olla, myös huolellisempi. Välillä palkat samassa kädessä naksujen kanssa, välillä otan ne mankkapussista ja välillä sitä ja tätä. Huolellisuutta reeneihin.
Näyttää nyt siltä, ettei kannata enää tuota samaa ilmaisua toistaa. Tuntuu ihan hienosti sitä tarjoavan.
Olen suuressa viisaudessani päättänyt ruveta opettamaan Retrolle toista ilmaisua. Damin nosto voisi olla ilmaisuna numero kakkonen. Retrolla on aina ollut hieman takkuista tuo damin nouto. Aivan pentuna se kyllä hienosti teki sitä. Varmaankin epäjohdonmukaisesta harjoittelusta tai sen puutteesta rupeaa vain leikkimään sen kanssa, eikä palauta ohjaajalle käteen. Tässä ilmaisussa voisimme palauttaa ja korjata tätä unohduksen alhoa. Kenties siitä olisi muutaman vuoden päässä siintäviin taippareihinkin apua. Loppuun ihan jotain muuta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti